Kevään merkkejä

Hiihtolomaviikko meni täällä Helsingissä loskaisissa merkeissä. Oheisesa kollaasissa on itseeni liittyviä kevään merkkejä, antakaas kun selitän...

Työvaatteiden metsästys on alkanut. Lähinnä paitojen osalta ja kevääseen sopivien, sillä kohta palaan palkkatyöhöni parin vuoden tauon jälkeen. Jännittävää, sillä noin pitkään en ole aiemmin ollut pois... Tilasin tähän hätään pari MMK:n paitapuseroa, leopilkuilla!

Kukat tekevät kevään, sainkin viikonloppuna yllätyskimpun keltaisia ruusuja, yksi lemppareistani!

Laukkukasa kertoo, että kevättä on väreissä...no ei vaiskaan, nauratti itseä, kun huomasi, mikä on ollut vallitseva väri. Musta nyt on kyllä se turvallisin (ja tylsin!) väri, jos ei halua ottaa riskejä. Mikäs viikko minulla on siis ollut?

Lopuksi tein tuntumaa metromatkailuun. Työmatkani tulee olemaan bussi-metro-liikennöintiä, mistä otan stressiä jo nyt. Yleensä yhdistelmä toimii, mutta jos jompikumpi on myöhässä tai lakkoilee, olen pulassa. Ääk, no, ei kannata murehtia etukäteen. Keskityn siis positiiviseen, eli lisääntyvään valoon (ja niiden työpaitojen hankintaan;))

Lempeää viikon alkua kaikille!

Make up

Kävin Stockmannilla pyörähtämässä esikoisen kanssa hiihtolomaviikolla. Kävimme sillä reissulla varsinaisesti katsomassa Lego Movien. Se oli hauska ja legoista yhtään kiinnostuneille se on must! Uppoaa muuten aikuisiinkin..

Hänen tutkiessaan kerrosta ylempänä olevaa leluosastoa minä sain luvan käydä Argos-hallissa olevassa sisustuspisteessä. Kuljeskelin aikani ja tieni johti löytöhyllyyn. Löysin söpön Kosta Bodan lasisen koriste-esineen, kynsilakkapullon nimeltä Make up. Näin kynsilakkoihin hurahtaneena se oli ihan oiva löytö ja sen maksaessa n. 11 euroa ajattelin sen olevan ihan ok hintakin (normaalisti n. 50 euroa). Koriste löysi paikkansa makuuhuoneen vitriinikaapista.

Olen ehkä enemmän käytännöllinen sisustaja, ostan tarpeeseen nykyään, kuin ex tempore fiilispohjalta. Tämä koriste-esine on niin kaukana käytännöllisyydestä kuin olla ja voi, mutta olkoon. Tämähän oli löytö!

Asuessamme joskus aiemmin Arabian tehtaan läheisyydessä kävin säännöllisesti tehtaan ystävämyynneissä, myös vanhan tehtaanmyymälän lopettajaisissa. Sieltä on ostettu nykyään käytössä olevat astiat, ei ole paljon tarvinnut uusia hankkia. Kertoo paljon minusta... En osaa lautasia ostaa, mutta laukkujen ja kynsilakkojen suhteen olen hyvinkin nopea ja päättäväinen!:)

Lempijuttuja

Tuoksuilla on vaikutus hyvän tunnelman luomiseen, ihan jo itsensä seurassa. Se kruunaa ikäänkuin kokonaisuuden ja piristää mieltä. Oikein valittu tuoksu myös antaa hyvän kuvan kantajastaan, tai sitten sen huonon... Nuoruudessa tuli kokeiltua opiumit ja poisonit, mutta niiden kanssa en enää kykene lotraamaan. Suosin paljon Chanelin tuoksuja, mutta jouluna ihastuin Giorgio Armanin Si-tuoksuun. Kesällä löysin Diorin Miss Diorin, joten olen hieman karannut lempimerkiltäni.

Tuoksu, joka tuntuu ehkä hivenen voimakkaalta on hyvä lisätä ns. tuoksupilvenä päälle, ei suoraan iholle suihkuttaen. Hiuksista tuoksu monesti minulla onkin tunnistettavissa, sillä pituutta niissä on tällä hetkellä ihan mainiosti.

Tuoksuihastus on uusi, mutta ranneketju ja sormus Tiffanylta ovat sitten melkein 10 vuotta vanhoja. Suosikkeja arkikoruissani. Uusia juttuja menenkin katselemaan Tiffanylle sitten kesällä, saapa nähdä, jos jotain hankin. Monesti pelkkä juttujen suunnittelu ja kivojen asioiden katselu tuo myös iloa eikä aina tarvitse ostaa. Useimmiten juttu onkin niin, että katselen valikoimia, mutta en näe tarvetta ostamiselle. Helpottavaa.

Lomailusta ja shoppailusta sen verran vielä, että hauskaa onkin kartoittaa mahdolliset hankinnat jo etukäteen ennen matkaa, jotta aikaa ei mene kaupoissa ihmettelyyn. Jostain syystä kaksi lasta ei jaksa kauppoja kierrellä, joten ennakointi on kaiken a ja o ;)

Leppoisaa lauantaita ja mukavaa viikonloppua!

Kaunista ystävänpäivää joka päivä!

Tänään toivotetaan Suomessa Ystävänpäivää, vaikka rakastavaisten päivänä se muualla tiedetään. Olen kerran viettänyt Valentine's Dayta New Yorkissa, missä kyseinen päivä näkyy kaupoissa ja kaduilla ihan eri tavalla kuin täällä Suomessa (ihan hyvä näin). Odotin silloin esikoistani ja olin puolivälissä raskautta, kun teimme "vielä kerran" ennen synnytystä lomamatkan suosikkikaupunkiimme. Yksi lumisade osui matkamme alkuun ja tallasimme pari päivää hienoisessa loskassa, mutta sen jälkeen kaupunki olikin taas kuljettavassa kunnossa. Eri tilanne tällä hetkellä! Huh!

Oheinen kuva ei liity mitenkään Valentine's Dayhin tai Ystävänpäivään. Kuitenkin jaan kuvayritelmän eiliseltä, kun tuntui, että mikään kuva ei onnistu valoisuuden takia. Olen kuin mikäkin goottityttö... Olen viihtynyt villapaidoissa ja kashmir-kaulaliinassa muutaman päivän, jotenkin tämä outo sää saa hytisemään, kun ei ole kunnolla kylmä eikä lämmin.
Kappas, uutta killuu kaulalla. Sopivasti särmää:) Metallinen vyö/riipus sai kyllä vakkaripaikan korujeni joukosta. Kaulalle sen ensisijaisesti ostin, aivan ihana, vaikka itse sanonkin:)

Mukavaa Ystävänpäivää, muistetaan ystäviä vuoden muinakin päivinä ja ollaan ystävällisiä toisillemme! Jookos?

Kokeilevaa

Kynsien koristelu on tainnut olla "se" juttu minulle jo nuoruudesta alkaen. Ihan tavallinen lakkaaminen pääosin, mutta jo nuorena yläasteella kynsieni ollessa pitkät ja vahvat koristelin niitä päällyslakan alle laitettavilla koristeilla. Ihan itse keksin laittaa sinne höyhenistä pieniä hippusia sekä kimalletta... En ole koskaan ottanut tekokynsiä, sillä en kestä ajatusta huollossa juoksemisesta. Kynteni kasvavat nopeasti...

Olen tässä kynsien kaunistautumisessa turvautunut ihan kotilakkauksiin, kynsinauhoja näköjään pitäisi kuvien perusteella hoitaa paaaljon paremmin; upottaa kunnolla johonkin öljyyn, luulen;) Pesen käsiäni paljon, joten kädet kuivuvat ihan hetkessä korpuiksi, näkyyhän se sitten kynsissäkin.

Olen alkuvuoden aikana tutustunut (ostanut omilla rahoillani siis) uuteen Lumenen lakkaan (kuva ylävasemmalla), sävy on nimeltä Sand Storm. Levitettävyys ja peittävyys ovat loistavia, poistettavuus...noh...huono. Kuitenkin, hiekkapintainen tulos on kiva, mutta huomasin, että nukkaa villapaidoista tai kaulahuiveista tarttuu nyt kynsiin! Chic.

Alavasemmalla olevassa kuvassa ovat uusimmat päällyslakkani, Opin mattalakka ja Guerlainin Le top Coat Gel. Huikea kiilto jälkimmäisessä! Opin Matte Top Coat on mielenkiintoinen, pari päivää hyvänä pysyvä mattalakka, pitää tutkia vielä tuotetta tarkemmin, mihin siitä on. Mutta silti, mahdollisuudet tuplaantuivat sävyjen suhteen, kun vanhoista tutuista lakoista saa nyt mattaversiot. Oikealla alakuvassa kynnellä on Guerlainin superkiiltävä päällyslakka.

Yläoikealla olevassa kuvassa on kälyltäni saatu YSL:n Khaki Arty-lakka, sävy, joka on lemppareitani.

Onko teissä muitakin, joille kynsien lakkaaminen on tärkeä osa ulkoasua? Minulle riittää välillä ihan kirkaskin lakkaus, kunhan kynnet tuntuvat hyviltä.

Solki

Olen muistanut ottaa yhden kuvan uudesta Chanelin soljestani ihan käytössä asti, sekin kännykällä, juuri ennen ulos lähtöä. Ihan tosissani yritin myös äsken ottaa uutta kuvaa soljesta, mutta valo häikäisee niin paljon (pilvistä!), ettei parempaa kuvaa tällä hetkellä ole luvassa. Kuitenkin, tässäpä tämä.

Onhan tämä yltiönaisellinen, mitä etuliitettä en osaa itseeni koskaan liittää, mutta yritän ruokkia sitäkin puolta itsessäni enemmän ja enemmän. Toki, menisihän solki nahkatakkiinkin, jos sen oikein rennosti siihen asettelisi, ikään kuin puolihuolimattomasti. Tai parkaan...

Jep, solki on siis keltakullan värinen, kirkkain kivin. Jos kuvasta jotain erottaa...:)

Ruoka

Tämäkin päivä on nyt nähty, eli se, kun teen postauksen ruoasta. Näin sitten kävi, kun itsekin hämmästelin hieman instan (@pipsaberry) puolella, että oikein leipomisviikko on minulla käynnistynyt. Aloitin viime viikon lopulla banaanisuklaakakulla, joka on esikoisen herkkua, jatkoin sämpylöillä maanantain piristykseksi ja jatkoin eilen tomaatti-rosmariini-foccaccia-sinnepäin-leivällä. Olen huomannut leipovani mieluusti ilman reseptiä, jos inspiraatio vain iskee. Ruoan kanssa yleensäkin tykkään tempautua tekemiseen, enkä seurata ollenkaan ohjeita. Yleensä nämä keitokset onnistuvatkin parhaiten. Ohjeista pitää sitten katsoa, kun tekee joitain kakkupohjia tai lähemmäs sitä täydellistä onnistumista vaativia luomuksia.

Perheen allergiat ja pinttyneet makutottumukset rajoittavat luovuuttani, mutta jos ihan vain itselleni tekisin ruokaa, olisi se aika erilaista kuin arkiruokamme yleensä. Ei tuo kovasti harmita, sillä saan välillä niitäkin tehdä..;)

Myös lapsuuden ruoat, joita oma äiti (ja isä myös!) laittoi, ovat seuranneet mukana kotikeittiöön. Hassua huomata välillä, että joissakin ruokablogeissa tai lehtijutuissa nostetaan esille joitain "unohdettuja" ja ravintoarvoiltaan hyviä tai edullisia ruokia, ihan samoja ruokia, joita meilläkin syödään ja joista lapsetkin nauttivat. Luulenpa, että aika moni syö yhä tuttuja ruokia lapsuudesta, ehkä hieman jalostettuna nykyhetkeen. Oma ruokaperinne on aika rikas meillä täälläkin ja aikamoisia ruokia tulee vanhoissa keittokirjoissa vastaan;)