Löysin alennusmyynneistä tänä kesänä Marina Rinaldilta Marina Sportin kauluspaidan. Ilmettä keventää ja epävirallistaa tyttömäiset, mutta hillityt röyhelöt. Pidän sinisen paidan sävystä, se on luonnossa juuri oikean sävyinen. Housuina HM:n liituraitaa ja jalassa Daniel Hechterin loaferit. Laukku sopii sävyjensä puolesta nyt kenkiinkin, se on bucket-mallinen Chanel. Nahka on caviar-laatua ja väri beige. Tykkään todella!
 |
| Kello DKNY, joka pilkistää paidan päällä:) |
Laukku on 90- luvun tuotantoa, Vintage Heirloomista. Kyseinen paikka on luotettava vintagen hankkija. Se on erikoistunut Chaneliin. Valikoimista löytyy myös Louis Vuittonia, Dioria... Olen ollut todella tyytyväinen laukkuun, vaikka siinä on havaittavissa pientä kulumista, normaalin käytön jälkiä. Ei kaiken tarvitse olla aina uutta;) Siinäpä oivallinen perustelu vintage-laukkujen suhteen!
Olen vasta vanhemmiten tajunnut second hand-liikkeiden kätevyyden. Niistä voi todellakin tehdä löytöjä, jos osaa olla tarkkana. Olen Helsingissä vieraillut eräässä second handissa, joka myi lähes pelkästään piraattituotteita. Enää en siihen liikkeeseen jalallani astu. Karsastan todellakin feikkejä tuotteita, enkä voi oikeasti ymmärtää, miksi joku haluaa sellaisen. Juuri ilmestyneessä Glorian koti-lehdessä erään kodin sisustuksessa oli käytetty Pallo-tuolin kopiota. Se kerrottiin toki rehellisesti jutun kuvatekstissä, mutta olisi ollut kiintoisaa kuulla omistajilta, miksi päätyivät kopioon. Vai suhtaudummeko eri tavalla huonekalu-piraatteihin kuin käsilaukku-piraatteihin?
Mitä mieltä olette feikkituotteista?
