Wallflower no more!

Marraskuu saapui joulun odotuksineen. Minä jo laitoin ensimmäisen joulu/talvivalon ikkunaan, pienen koristeen, jota itse asiassa voi käyttää ympäri vuoden, jos ei olisi niin valoisaa. Nyt pimeinä iltoina se on le case de cousin paul-koristevalojen kanssa mukava tunnelman luoja olohuoneessamme. Tilasin Ranskasta uuden koristevalosarjan eteiseemme, hopean värisin palloin. Ajattelin panostaa hieman tähän aikaan ennen joulua, vaikkakin hillitysti, kun on tuo utelias ja kaikkeen vielä tutustuva yksivuotias... Hopeapallot yritän jotenkin saada kivasti peilin ylle tai seinälle, katsotaan nyt.

Kuvassa on uusin takkiostokseni syksylle, tuollainen hillitty...no ei, uskaltauduin mukavuusalueeni ulkopuolelle ja hankin tämän Lindexin takin piristämään asujani. Olen sitä muutaman kerran ehtinyt pitääkin, säiden ollessa nyt mitä lie. Alle sopii hyvin Cosin kashmir-neule, koska takki on ohuehko ja kylmä ilman. Kaulalle valitsin ikivanhan villahuivin tasoittamaan kissamaisuutta ja samaa ideaa jatkavat Vagabondin kengät ja Mulberryn laukku. Laukku ja kengätkin ovat jo vanhoja, mutta klassisia väriltään, joten ne sopivat useaan asuun. Jotenkin sitten kuitenkin asioidessani koin olevani framilla takissani, mutta pääsin ihan kunnialla kotiin asti. Huh! Keväällä sitten enemmän tätä takkia...

Löytyykö sieltä ketään joulua jo odottavaa? Mitä kuuluu joulun odotukseenne? Kuka askartelee kortit vai lähetetäänkö niitä enää?  Kivaa päivänjatkoa!!

Jakkutäti täällä hei!

 

Villasekoitteinen jakku lämmittää jo kivasti olematta silti liian kuuma näin syyskuun alussa. Silkkihuivi tuo lempeyttä asuun, huolimatta täti-pisteiden noususta jo korkealle, helmikorujen kera. Onneksi kuitenkin rennot farkut rikkovat kaavan. Ray Banin Aviatorit puuttuvat kuvasta, kuten myös musta perustoppi, joka oli jakun alla. Onneksi on ollut aurinkoakin, jolta suojautua! Joka vuosi se talven pimeys tuntuu raskaammalta, varsinkin kun lapsi kyselee, miksi on aina niin pimeää. No, nautitaan vielä syksystä, se tulee ensin!

 

Jakku Basler, huívi Salvatore Ferragamo, laukku Mulberry Bayswwater, kengät Vagabond, housut HM

 

 

 

 

 



 

Kengät ovat olleet hyvät käytössä, vaikka ovatkin kevyempää mallia. Ne ovat nahkaa, mutta en näitä syksyn epävakaisille keleille laittaisi, silloin täytyy olla jo tukevammat pohjat. Mutta kiva näissä on tepastella. 

 

 

 

 



 

Rannekorut ovat Snö of Swedenin. Olen tykännyt koruista, mutta olen erittäin pettynyt heikkoon laatuun korujen metalliosien suhteen. En ole ainoa, jolla ne ovat tummuneet ja pinta on kulunut. Aika heikko esitys, Snö! No, eipä ole tullut vuosiin hankittua kyseiseltä merkiltä mitään, joten nykyisestä laadusta en osaa sanoa.  Onko teillä ollut yhtä hyvä tuuri Snö:n korujen kanssa?

 

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

 

 

Pientä viileyttä jo ilmassa

Syystuulet tuntuvat saapuneen, vaikka on elokuun alku. Ainakin kevyt villatakki on ihan jees ulkoillessa, jos aurinko ei ilmesty tai tuulee, kuten tämän asun ollessa käytössä. Korujakin uskalsin laittaa!
Laukkuna vuosia vanha ostos New Yorkista, Cole Haanin kiva käyttölaukku. Laukun kahvat ovat käännettynä sisään, tuo mahdollisuus onneksi on. Kas kun en ottanut kuvaa kahvojen kanssa..no, se löytyy alkuaikojen postauksesta My bags...and other candies Laukun kahvat ovat käsivarrella pitämiseen tarkoitetut, mutta kyllä tuon kokoluokan laukku menee vauvankin kanssa.

Silkkipaita vaimensi mukavasti villatakin pistelevyyttä, siinä taitaa olla mohairiakin, joka muuten ei sovi minulle. Housuina Lindexin siniset farkut ja kenkinä Vagabondin alesta tilaamani kävelykengät.

Koruina kivirannekoru (Asos) ja rintakoru (Century 21).

Näillä kengillä kierrän sateet kaukaa!

Stripes! Oh my gosh!

Joku voisi väittää, että olen hullaantunut raitoihin tänä kesänä. No, minä ainakin voisin. Jotenkin raitaa on nyt ollut tarjolla enemmän tai sitten olen vain päättänyt, etten piittaa vaakaraidan lihottavuudesta. Seuraavassa muutama asu, joihin olen pukeuduin juhannuksena. Hameiden kanssa laitoin jalkaani paksut mustat sukkahousut. Legginsejä ostin mattamustat ja raidallisetkin (!!), mutta sukkahousut loivat paremmin mielikuvan pidemmistä sääristä. Ehkä myös hoikemmista, koska ne eivät "katkaise jalkaa" legginsien tapaan.

Alla olevan kuvan huivi on 8 vuotta vanha ostos New Yorkista. Todellinen kesähuivi, silkki hivelee ihoa lempeästi ja värit piristävät ja raikastavat varsinkin valkoista paitaa. Vyön hankin (tadaa..) Lindexiltä, minulla ei ole ennen ollut punosvyötä, joten hankin sen nyt, kun löytyi sopiva. Mulberryn Alexa on kyllä omistussuhteeni aikana lisännyt viehätystään ja erityisesti värinsä puolesta tuo oli nappivalinta. Myös tuo tikattu nahka viehättää, vaikka onkin herkkä materiaali. Ei siis mitään caviar-tyyppistä Chanelin käyttämää "panssarinahkaa" vaan sellaista silkkistä...no, buttery voisi kuvailla sitä englanniksi.

Paita Lauren Ralph Lauren, huivi Lilly Pulitzer/Bloomingdales NY, hame Lindex, ballerinat London Rebel, laukku Mulberry, valkoinen koru itse tehty, turkoosi Lane Bryant NY

Oikeastaan puvustoni koostui sellaisista vaatekappaleista, joita yhdistelemällä sai eri asuja eri päiville. Yläosat kävivät alaosien kanssa, eikä vaatteita ollut liikaa mukana. Alla olevassa kuvassa on uusi hankinta Cosilta, puuvillainen neuletakki. Kivan vilpoisa, ei liian paksu. Paitana Lindexin raitaa, pullero-osastolta. Kengät Vagabond. Tuo Korcula-malli on lempparini, harmi, ettei sitä enää tehdä kuin tennariversiona.

Alla olevassa kuvassa uudelleen Cosin neuletakki sekä toinen Cosin hankinta, raitamekko nahkataskuin. Cosin tarjonnasta olin positiivisesti yllättynyt, siis että jotain löytyi, mistä tykkäsin ja mikä jopa mahtui päälle, heh. Kenkinä tuossa ikivanhat Vagabondit ja vintage Mulberry. Kaulassa Hermèsin huivi. Aika seilorimeininkiä, mutta Saimaalla olinkin:)

Vilpoisan päivän asu koostui sitten Lindexin paidasta (jälleen Holly&Whyte-mallistoa), H&M:n topista ja housuista sekä Mulberryn Tamara-huivista. Tuon huivin kanssa kävi niin, että Mulberryn nettikaupasta en sitä heidän alennusmyynnistä saanut, joten menin ostamaan sen normaalihinnalla Fabianinkadun myymälästä (looginen muuvi). Puuvilla-silkki-sekoite tuntuu mukavalta ihoa vasten ja koko on passeli. Kenkinä käytin uskollisia Adidas Superstar tossujani. He eivät halunneet tulla kuvatuiksi, vaikka siistissä kunnossa ovatkin...Jos puhuttaisiin muistorikkaista kengistä, niin ne olisivat sellaiset isolla m:llä.♥

Yläkuvassa uudehko ostokseni The Outnetista, DKNY Donna Karanin cashmir-sekoitteinen paita. Raidoista en päässyt tässäkään eroon, mutta ovat sentään kulta-mustat. Oheen Diorin clutch ja London Rebelin ballerinat, niin ihan asiallinen setti syntyi. Mukana taas nuo samat housut..pitäisiköhän yrittää löytää jo muitakin housuja? Ostin Stockmannilta Not Your Daughters Jeans-merkiltä mustat farkut, jotka kivasti tukevat synnytyksen jälkeistä olemusta (lue:pömppövatsaa). Olivat tyyriit, mutta hyvin erilaiset verrattuna perusfarkkuihin. Vielä kun saisin samanlaiset denim-sinisinä. Sitten alkaisi olla jo jotain käyttövaatekokoelmaa kasassa. Ne mustat voisivat mennä tuon DKNY -yläosan kanssa..

Tämä asujen valokuvaaminen vauvan kanssa oli aikamoinen suoritus. Kamerasta akku oli loppumassa, valo oli ihan peräseinästä ja vauvalla alkoi olla hieman jo nälän esiasteita ilmassa. Piti siis kiirettä. Myös se, kuinka sain vaatteet aseteltua ja fyysisesti kuvattua, oli tuskaa. Miksei mulla ole mallinukkea... Lattialla ollessaan vaatteet näyttävät laatikkomaisilta, pahoitteluni. Mutta, kuten todettua, en aio ottaa ainakaan tunnistettavia kuvia itsestäni, joten lattialla tai henkareissa roikkuvat vaatteet saavat kelvata. For now.

Vintage Chanel

Sain tällä viikolla FedExin lähetiltä odotetun laatikon kotiini... Tilasin Vintage Heirloomista ihanan Chanelin laukun, mallia olen katsellut jo pidempään sillä silmällä. Se olikin sitten visan vingahdus alta aikayksikön, kun tähän laukkuun vihdoin törmäsin. Vintage Heirloom lähettää laukun ilman erillisiä postikuluja, eikä laukku mielestäni ollut siihen nähden extrahintainen.Jonkin verran vintage-laukkuja vertailtuani olen todennut Vintage Heirloomin hintatason olevan kilpailukykyinen muihin nähden. Vintage Paris-nettiliikkeestä en ole tilannut, mutta hintataso on joskus hitusen kalliimpikin verrattuna Vintage Heirloomiin. Mutta löytöjäkin sieltä tekisi, jos olisi rahaa mitä kuluttaa...

Laukku on beigea caviar nahkaa, eli kulutusta kestävää. Lambskin-nahka, josta minulla on Chanelin woc, on pehmeämpää ja helposti naarmuuntuvaa. Laukku on käytetty, joten siinä on käytön jälkiä. Niitä ei kuitenkaan ole minua häiritsevästi, ainoastaan pohjassa ja reunakanttauksessa, joten annan ne anteeksi...
Olen nyt jonkin verran päässyt käyttämään uusinta laukkuani ja voin todeta, että se on IHANA! Toki tämä elämänvaihe estää olkalaukkujen käytön vaunuillessa vauvan kanssa, mutta ei tämä vaihe niin kauaa kestä. Nautin niistä ajoista sitten aikanaan. Hyvin tuohon Chaneliin kuitenkin vaippa, harsoliina, tuttipullo ja puhdistuspyyhkeet mahtuivat. Lisäksi lompakko, puhelin ja huulirasva ja nenäliinoja. Chanelia en viitsi kuitenkaan vaunujen alaosassa pitää, lähellä maata. Hoitolaukku kulkee kivasti vaunujen sangassa. Käytännöllisyys ennen kaikkea...

Nyt on tulossa bagaholicin "vaikea aika", nimittäin alennusmyynnit. Eikä ihan mitkä tahansa, vaan Mulberryn ale, joka alkanee lähiaikoina? Kuinka voin olla vierailematta liikkeessä? No, menemällä hevonkuuseen juhannusta viettämään ja lähtemällä sinne moooonta päivää aiemmin. Ymh... Ehkä lompakolleni paras ratkaisu? Saanen vieroitusoireita, pelkään.

Seuraavassa kuvassa ihanuuteni:

Alla olevasta kuvasta saa hieman ideaa siitä, miten yhdistelin vaatteitani ensimmäistä kertaa ulkoiluttaessani tätä laukkua;) Valkoisia paitoja on enemmänkin, ilman röyhelöitä olo on kotoisampi, mutta vaihtelu virkistää!

Paita Lauren Ralph Lauren, housut HM, kengät Vagabond, laukku Chanel

Koruja käyttäisin enemmänkin, erityisesti kaulassa ja ranteessa. Vauvan käsittely ja kantorepussa pitäminen eivät tosin salli koristautumista. Pidän vauvani etua etusijalla, ettei häneen tule painaumia tai naarmuja omasta syystäni. Kun kuljen itsekseni, saan laittaa muutakin kuin vihkisormuksen sormeeni.
Jäin miettimään kuvatessa, että oma tyylini vaihtelee välillä. Yleensä olen jopa konservatiivinen pukeutumisessani, joskus olo kaipaa enemmän rockia; mustaa nahkaa ja ronskiutta. Sitähän me ihmiset olemme, erilaisia eri tilanteissa ja mielialoissa. Kyseessä kuitenkin eri asia kuin tilannepukeutuminen. Se on mielestäni tärkeä taito.

Voisin joskus kuvata asujani, ne saattavat vaihdella kovastikin toisistaan? Kuitenkin olen oma itseni ne päällä. Kai minussa on useampi persoona, heh...