Järjestystä laukkuun

Olen selvästi pussukkaihminen. Tarkoitan tällä sitä, että en oikein siedä epäjärjestystä laukuissani. Pidän hyvää huolta laukkukokoelmastani, joten en halua sisäpintojenkaan vaurioituvan esimerkiksi meikkien vuoksi. Kannan mukanani aina vähintään huulirasvaa, huulikiiltoa tai -punaa ja puuterirasiaa lähinnä peilin takia. Lisäksi muutama pinni ja hiuslenksu ja nenäliinapaketti kuuluvat yksin liikenteessä ollessani vakiovarustuksiin lompakon ja puhelimen ohella. Ei nyt puhuta taaperon kanssa ulkoilusta, silloin otetaan ekstraa...

Vetskaripussukoita on kertynyt nyt muutama, jotka ovat kuvassa olevat nahkaiset versiot. Myönnän hankkineeni vuosien varrella myös Marimekon kangasversioita; lähinnä opiskeluaikoina ne olivat suosittuja kynäpenaaleina ja toki meikkipusseinakin. Nyt "aikuistuttuani" olen siirtynyt nahkaisiin niiden paremman kestävyyden takia.

Kuvassa ylinnä on jo joskus aiemmin esittelemäni Mulberryn ruskeaa nahkaa oleva pussukka, sen päällä lepää Cosin pienempi, lähinnä kolikkopussina toimiva kukkaro. Alla olevat Coachin pussukat toimivat kumpikin myös arkisina clutcheina irrotettavan rannehihnan ansiosta. Lohenpunaisen/pinkihkön laukun ostin Bloomingdalesin alesta kesällä New Yorkista kovaan 25 dollarin hintaan. Alennusprosentti oli aika huikea! Musta vetskarilaukkupussukka (rakkaalla lapsella on näköjään monta nimeä) on normihintainen, lomatuliainen sekin. Coach merkkinä on oman kokemukseni mukaan ainakin nahkatavaran osalta laadukasta ja laatuunsa nähden sopivasti hinnoiteltua.

Kaunista päivänjatkoa!

Balenciaga, my love

Sain kuvattua tänään kaksi asua lokakuulta (!), joten menköön sitten samana päivänä tämä postaustulva luoksenne ;)

Kuvassa on oikeastaan syksyn suosikkilaukkuni (sori muut laukkuni siellä vaatehuoneessa!), Balenciagan mokkainen classic velo. Ostin sen itselleni syntymäpäivälahjaksi ja siitä asti se on ollut käytössä, mitä nyt joskus se on saanut levätä. Kuvassa on myös suosikkikengät, New Balancen lenkkarit, joilla on erityisen hyvä kävellä. Ne muokkautuivat jalkaani nopeasti ja nyt vähän harmittaa tämä talven lähestyminen, kun kengät eivät ole talvikelpoiset.

Takki on tuollainen turvavaate, kun haluaa olla ja mennä, eikä tarvitse pahemmin miettiä mitään syvällisiä. Sitä se välillä on... Ainakin vielä, kun olen kotona. Keväällä olen palaamassa takaisin töihin, joten silloin vaatetuskin luo omat vaatimuksensa. Takin alla tuttu Cosin kashmir-neule ja kaulalla lisäksi Mulberryn huivi viime vuodelta. Housutta en ole ollut liikkeellä, mutta tähän hätään en sinisiä Levi's farkkujani asetellut lattialle, ajattelin, että tuo yläosa kelvannee.
Jos blogissani on uusia lukijoita, niin selvennän sen verran tätä kuvauspolitiikkaa, että en kuvaa asuja ylläni, vaan asettelen ne näin tyylikkäästi aina lattialle (heh). Lattia on edellisen asukkaan asentama, emmekä ole sitä ajatelleet vaihtaa lasten ollessa pieniä..

Juu, no, itse saatan vilahtaa kovin suuren itsekritiikin suodattamana ainoastaan instagrammissa, mutta blogiini en kasvojani ole laittamassa.

Mutta hei, toivotan kaikille mahtavaa marraskuuta sateesta huolimatta!

Wallflower no more!

Marraskuu saapui joulun odotuksineen. Minä jo laitoin ensimmäisen joulu/talvivalon ikkunaan, pienen koristeen, jota itse asiassa voi käyttää ympäri vuoden, jos ei olisi niin valoisaa. Nyt pimeinä iltoina se on le case de cousin paul-koristevalojen kanssa mukava tunnelman luoja olohuoneessamme. Tilasin Ranskasta uuden koristevalosarjan eteiseemme, hopean värisin palloin. Ajattelin panostaa hieman tähän aikaan ennen joulua, vaikkakin hillitysti, kun on tuo utelias ja kaikkeen vielä tutustuva yksivuotias... Hopeapallot yritän jotenkin saada kivasti peilin ylle tai seinälle, katsotaan nyt.

Kuvassa on uusin takkiostokseni syksylle, tuollainen hillitty...no ei, uskaltauduin mukavuusalueeni ulkopuolelle ja hankin tämän Lindexin takin piristämään asujani. Olen sitä muutaman kerran ehtinyt pitääkin, säiden ollessa nyt mitä lie. Alle sopii hyvin Cosin kashmir-neule, koska takki on ohuehko ja kylmä ilman. Kaulalle valitsin ikivanhan villahuivin tasoittamaan kissamaisuutta ja samaa ideaa jatkavat Vagabondin kengät ja Mulberryn laukku. Laukku ja kengätkin ovat jo vanhoja, mutta klassisia väriltään, joten ne sopivat useaan asuun. Jotenkin sitten kuitenkin asioidessani koin olevani framilla takissani, mutta pääsin ihan kunnialla kotiin asti. Huh! Keväällä sitten enemmän tätä takkia...

Löytyykö sieltä ketään joulua jo odottavaa? Mitä kuuluu joulun odotukseenne? Kuka askartelee kortit vai lähetetäänkö niitä enää?  Kivaa päivänjatkoa!!

Cos & Wang

Tämä neuletakki tuli ostettua Cosilta ja olen sitä pitänyt arviolta alle 10 kertaa. Voin tämän käytön perusteella    suositella tätä juuri sinulle, joka rakastat nyppyjen poistamista;) Todellakin, jo ensimmäisen kerran jälkeen huomasin suureksi ärsytyksekseni, että nyppyjä tämä pehmeää villaa oleva takki kerää. En ole vielä siirtynyt trenssiin tai villakankaaseen, vaan pitäydyn neuletakeissa tai nahkatakissa. Ikävää, että Cosin laatu oli tällä kertaa ihan ala-arvoista. Muten olen tyytyväinen takin malliin, se on Cosille tyypillisen simppeli ilman turhia pikku yksityiskohtia. No, nyppytalkoot odottavat taas...

Syksyn hämäryys taas saa aikaan sen, että kuvani, joiden värejä en käsittele mitenkään, ovat välillä aivan kamalia. Pahoitteluni siitä. Näissä lähikuvissa nyppyinen neuletakki näkyy lähempää, mutta myös uusi pinnasängyn peitto huivini Missoni/Lindex-mallistosta. Huivi on jättikokoinen, joten se lämmittää kovasti kaulalla. Hartiahuivinakin se toimii tarvittaessa.

Alexander Wang-kokoelmani karttui vastikään Diegolla. Espresson värinen laukku minulta puuttuikin, ellei ruskeaa Bayswateria lasketa mukaan. Käytössä olen vasta tajunnut laukun jujun, kuvissa se näytti/näyttää kömpelöltä, eikä sen "luonne" tule esille. 

Laukkua voi käyttää messenger-tyylisesti, joka on ehdoton vaatimus tämän hetken laukuiltani. Sitä voi myös pitää käsivarrella. Laukussa on kolme syvää osastoa, joka hieman hidastaa tavaroiden löytymistä kiireessä. Mutta annetaan se nyt anteeksi;)

Mikä laukkutyyli sinua miellyttää eniten? Messenger vai kädessä pidettävät?  Vai oletko kaikkiruokainen? Tervetuloa kommentoimaan!
Lämmintä lokakuun alkua kaikille♥

Stripes! Oh my gosh!

Joku voisi väittää, että olen hullaantunut raitoihin tänä kesänä. No, minä ainakin voisin. Jotenkin raitaa on nyt ollut tarjolla enemmän tai sitten olen vain päättänyt, etten piittaa vaakaraidan lihottavuudesta. Seuraavassa muutama asu, joihin olen pukeuduin juhannuksena. Hameiden kanssa laitoin jalkaani paksut mustat sukkahousut. Legginsejä ostin mattamustat ja raidallisetkin (!!), mutta sukkahousut loivat paremmin mielikuvan pidemmistä sääristä. Ehkä myös hoikemmista, koska ne eivät "katkaise jalkaa" legginsien tapaan.

Alla olevan kuvan huivi on 8 vuotta vanha ostos New Yorkista. Todellinen kesähuivi, silkki hivelee ihoa lempeästi ja värit piristävät ja raikastavat varsinkin valkoista paitaa. Vyön hankin (tadaa..) Lindexiltä, minulla ei ole ennen ollut punosvyötä, joten hankin sen nyt, kun löytyi sopiva. Mulberryn Alexa on kyllä omistussuhteeni aikana lisännyt viehätystään ja erityisesti värinsä puolesta tuo oli nappivalinta. Myös tuo tikattu nahka viehättää, vaikka onkin herkkä materiaali. Ei siis mitään caviar-tyyppistä Chanelin käyttämää "panssarinahkaa" vaan sellaista silkkistä...no, buttery voisi kuvailla sitä englanniksi.

Paita Lauren Ralph Lauren, huivi Lilly Pulitzer/Bloomingdales NY, hame Lindex, ballerinat London Rebel, laukku Mulberry, valkoinen koru itse tehty, turkoosi Lane Bryant NY

Oikeastaan puvustoni koostui sellaisista vaatekappaleista, joita yhdistelemällä sai eri asuja eri päiville. Yläosat kävivät alaosien kanssa, eikä vaatteita ollut liikaa mukana. Alla olevassa kuvassa on uusi hankinta Cosilta, puuvillainen neuletakki. Kivan vilpoisa, ei liian paksu. Paitana Lindexin raitaa, pullero-osastolta. Kengät Vagabond. Tuo Korcula-malli on lempparini, harmi, ettei sitä enää tehdä kuin tennariversiona.

Alla olevassa kuvassa uudelleen Cosin neuletakki sekä toinen Cosin hankinta, raitamekko nahkataskuin. Cosin tarjonnasta olin positiivisesti yllättynyt, siis että jotain löytyi, mistä tykkäsin ja mikä jopa mahtui päälle, heh. Kenkinä tuossa ikivanhat Vagabondit ja vintage Mulberry. Kaulassa Hermèsin huivi. Aika seilorimeininkiä, mutta Saimaalla olinkin:)

Vilpoisan päivän asu koostui sitten Lindexin paidasta (jälleen Holly&Whyte-mallistoa), H&M:n topista ja housuista sekä Mulberryn Tamara-huivista. Tuon huivin kanssa kävi niin, että Mulberryn nettikaupasta en sitä heidän alennusmyynnistä saanut, joten menin ostamaan sen normaalihinnalla Fabianinkadun myymälästä (looginen muuvi). Puuvilla-silkki-sekoite tuntuu mukavalta ihoa vasten ja koko on passeli. Kenkinä käytin uskollisia Adidas Superstar tossujani. He eivät halunneet tulla kuvatuiksi, vaikka siistissä kunnossa ovatkin...Jos puhuttaisiin muistorikkaista kengistä, niin ne olisivat sellaiset isolla m:llä.♥

Yläkuvassa uudehko ostokseni The Outnetista, DKNY Donna Karanin cashmir-sekoitteinen paita. Raidoista en päässyt tässäkään eroon, mutta ovat sentään kulta-mustat. Oheen Diorin clutch ja London Rebelin ballerinat, niin ihan asiallinen setti syntyi. Mukana taas nuo samat housut..pitäisiköhän yrittää löytää jo muitakin housuja? Ostin Stockmannilta Not Your Daughters Jeans-merkiltä mustat farkut, jotka kivasti tukevat synnytyksen jälkeistä olemusta (lue:pömppövatsaa). Olivat tyyriit, mutta hyvin erilaiset verrattuna perusfarkkuihin. Vielä kun saisin samanlaiset denim-sinisinä. Sitten alkaisi olla jo jotain käyttövaatekokoelmaa kasassa. Ne mustat voisivat mennä tuon DKNY -yläosan kanssa..

Tämä asujen valokuvaaminen vauvan kanssa oli aikamoinen suoritus. Kamerasta akku oli loppumassa, valo oli ihan peräseinästä ja vauvalla alkoi olla hieman jo nälän esiasteita ilmassa. Piti siis kiirettä. Myös se, kuinka sain vaatteet aseteltua ja fyysisesti kuvattua, oli tuskaa. Miksei mulla ole mallinukkea... Lattialla ollessaan vaatteet näyttävät laatikkomaisilta, pahoitteluni. Mutta, kuten todettua, en aio ottaa ainakaan tunnistettavia kuvia itsestäni, joten lattialla tai henkareissa roikkuvat vaatteet saavat kelvata. For now.