Yhdistelmä

Viikon päätteeksi kollaasissa on kovasti yhteen sopivia juttuja, jotka miellyttävät silmääni. Harmaalla pohjalla (poncho!) makaa Chanelin ketju, kynsilakat (sävyt Vertigo ja Graphite) sekä nahkainen clutch. Clutch on vähemmän prameileva, joten menee arkeenkin mainiosti. Se on tanskalaista alkuperää, Kirsten Schjonningin. Laukku on ostettu lomareissulta Oulusta joitakin vuosia sitten. Se on säilynyt hyvänä, koska olen niin huono käyttämään clutcheja. Pitänee ottaa työkäyttöön, laukun sisään pussukaksi...:)

Hyvää perjantaita ja Kalevalan päivää!

Hattaraa

Olipa kylmä ulkoilla pelkässä välikausi-parkatakissa ja villapaidassa. Tuolla hiekkalaatikolla seisoskelu jäädytti minut, kun taas poikani ihan tyytyväisenä toppa-asussaan porskutti kuorma-autoilla menemään. Ei ihan kevätsää vielä. Huh, hänkin aloittaa pian päiväkodissa. Aika kuluu ihan oudon nopeasti. Toivon mukaan talvi ei enää iskisi ainakaan suurella volyymilla enää meille, kun niin kepeästi tuo lenkkaritossu jo nousee ulkona, sulilla teillä.

Esittelen takkiostokseni viime syksyltä (!), kun tilasin pinkissä huumassa (siis mitä?) Marks&Spenceriltä kevättä varten pirtsakan värisen takin. Miksi M&S? No, olen mainoksen orja, sillä huomasin 5inchandup-blogin Sandran ulkoiluttavan vaaleampaa versiota instassa, joten menin ja tarkistin nettikaupasta tilanteen tarkemmin. Takki oli kaikin puolin jees joten tilaukseen meni. Takki myös saapui lähetin tuomana todella nopeasti, joten en ollut ehtinyt tajuta ostaneeni pinkkiä takkia, kun se jo oli käsissäni...

Päälle laitettuani sain toki hattaraviboja, mutta ajattelin voittavani tämän ja leotakkini avulla joitain fobioitani. Esimerkiksi sen, että saan huomiota osakseni;) Myönnän itsekin jääväni ihailemaan ihmisiä, joilla on kanttia pukeutua just niinkuin haluaa, tyylillä. Vaikka sitten seeprakuosiin. Ihailen sitä ihmistä, tyyppiä, joka tekee jotain muuta kuin turvallisia vaatevalintoja. Nyt minäkin annan itselleni vapauden olla vaikka se hattara tai vaahtokarkki. Silloin taidan kuitenkin hillitä muuta asua esimerkiksi farkuilla ja yksivärisellä kaulaliinalla. Tuo tuossa kuvassa oleva on peruskaulaliina, villaa. Taisin hankkia sen Stockmannilta joskus kauan sitten. Jotain särmää täytyy kuitenkin asustani löytyä, ettei mene ihan ohi tyylin. Kuinka uskaliaita itse olette? Mitä rajoja tyylillisesti haluaisitte rikkoa? Kivaa päivän jatkoa!

Extreme makeover

Eilen raportoin Lia sling-laukkuni huithapelimaisesta kunnosta. Nahka itsessään oli ehjä ja pehmeä toki, mutta se oli vaalentunut auringossa huimasti. Toki laukku siinä eilisessä kuvauskunnossa olisi mennyt vielä käytössä, mutta halusin kokeilla hyväksi havaitsemaani menetelmää nahan hoidossa.

Olen käsitellyt samalla menetelmällä yhdet kengät, jotka olivat käsittelemätöntä, vaaleaa nahkaa. Nahka muuttui käsittelykertoja lisäämällä vaaleasta konjakin ruskeaksi. Menetelmä on 100% luonnonmukainen ja myrkytön. Jaa mikä?

Käytin Lia slingiin puhdasta extra virgin oliiviöljyä, mitä oli keittiössä ruoanlaittoa varten ostettuna. Merkillä ei väliä. Swedish hasbeensin kengät, jotka aiemmin käsittelin heidän ohjeidensa mukaan, muuttuivat oliiviöljykäsittelyssä upean konjakkisiksi väriltään ja antoivat minulle tämän idean.

Kuvassa ylinnä on laukku muutaman öljykäsittelyn jäljiltä. Olen sen vielä käsitellyt tuon jälkeenkin pariin kertaan ja jatkan käsittelyä tänäänkin.. Sain siis uuden laukun! Heh, melkeinpä mustan Lian! Olen supertyytyväinen ja tekisin tämän muillekin tummille laukuille, joiden kanssa olisi samaa ongelmaa. Oliiviöljykäsittelyn jälkeen nahka ei värjää vaatteita, ainoastaan öljyn annostelussa kannattaa olla harkitsevainen. Nahka imee tarvitsemansa määrän, lopun voi pyyhkiä. Tosin oman laukkuni kanssa kävi niin, että nahka tuntuu imevän öljyä ihan huimasti... Eikä muuten tunnu yhtään öljyiseltä.

Alakuvassa oleva Lia on kuvattu luonnonvalossa, eikä kuvaa ole käsitelty. Ylemmässä kuvassa valo-olosuhteet ovat samankaltaiset, joten tässä näkee aidosti laukkujen värieron. Oliiviöljy tummentaa nahkaa, mutta jos se on tavoite, silloin täytyy olla vain tyytyväinen. Olen siis superdupertyytyväinen!

Laukkukokoelmani osa 6

Tauon jälkeen käyn läpi vielä Alexander Wangin suunnittelemat laukkuni. Niitä on tällä hetkellä kolme, sillä yhden myin eteen päin viime vuonna.

Ylinnä mustaa nahkaa oleva Morgan, oikealla cappuccinon värinen Diego ja alavasemmalla alunperin cappuccinon värinen Lia sling.

Morgan (jota tässä aluksi kutsuin erheellisesti Kirsteniksi; kiitos Käly, kun muistutit! Tämä on nyt siis korjattu tästä versiosta...) oli ensimmäinen Wangin laukuista, jonka hankin. Ihastuin todella laukkujen niittikoristeisiin, sillä ne tuovat laukkuun lisäasennetta muuten laukkujen ollessa loppujen lopuksi yksinkertaisia designiltaan. Olen pitänyt Morgania ja Diegoa paljon työlaukkuina. Kirsten-laukku oli minulla hetken, mutta myin sen siis Kälyni hoiviin.
Laukkujen suhteen olen sekakäyttäjä, sillä minulle passaa eri tyylisuunnat Chanelin klassikoista paljetticlutcheihin ja näihin niitti-Wangeihin. Oikeastaan sama pukeutumisessa; ballerinat, maihinnousukengät, nahkatakit, jakkupuvut ja parkatakit viihtyvät hyvin vaatekaapissani.

Lia slingin hankin vuosi sitten keväällä kesää varten. Olen kohdellut tätä laukkua aika huolettomasti, sillä se on paahtunut auringossa melko vaaleaksi alkuperäiseen väriin verrattuna. Laukku roikkui esimerkiksi 4 viikkoa lomallamme matkarattaissa ja siltä reissulta ei aurinkoa ja hellettä puuttunut. Kuvassa huomaa eron, sillä se oli alunperin Diego-laukun sävyinen. Olen aloittanut laukun elvytystoimenpiteet ja raportoin tilanteesta...;) Voin kertoa, että lupaavalta näyttää!

Kevätaurinko paljasti laukun tilan minulle ottaessani sen pitkästä aikaa esille ja onneksi otin, sillä saan öljytä sitä rauhassa ennen seuraavaa koetusta. Palaan asiaan!

Hopea

Mukavaa tiistaita kaikille! Olen ilokseni huomannut, että uusia lukijoita on pikkuinen blogini saanut, kiitos teille! On todella hauskaa huomata, että siellä ruudun toisella puolella tosiaan on porukkaa, joka käy blogissani. En ole oikein tehokas markkinoimaan blogiani, joten suurkiitos teille, jotka olette löytäneet luokseni ja mukana matkassa! Olen todella kiitollinen huomiostanne.

Blogin olemassa olon suhteen erinäisiä ajatuksia on aikojen kuluessa syntynyt, kun ideoita on ollut vähemmän tai vuorovaikutusta lukijoiden kanssa on vähän. Tiedän itsekin selaavani useita blogeja, joita en kuitenkaan kommentoi, vaikka mieli tekisi. Joskus aika vain ei riitä. En ole lopettamassa harrastustani, mutta bloggailen samaan (sekavaan) tyyliin sekavalla aikataululla. Toivottavasti se ei haittaa! Julkaisutahti oli tiivistä vuoden 2012 puolella, kun minulla oli paljon aikaa vauvan päiväunien aikana. Ei sitä pyykkäämistä ja siivoamista ollut niin paljoa, että jotain tekemistä piti todellakin keksiä. Bloggailun tehostaminen oli yksi keino olla virkeänä ja "työn touhussa", vaikka olinkin äitiyslomalla.

En ole hankkinut blogiini mainoksia, sillä tämä harrastus on tosiaankin oma juttuni, jota kukaan muu ei voi ohjailla sisällön suhteen. Kaikki mitä esittelen blogissani on omia hankintojani tai tekosiani, joten siihen on tyytyminen. Toivottavasti sekin on ok kaikille?;)

Nyt en keksi mitään pikkunäppärää aasinsiltaa kollaasin kuviin... Lempparijuttuihini kuuluvat myös nämä korut, vanha, Lord & Taylorilta hankittu hopeinen riipus, jossa on kristalliset kivet sekä Sabon rannekoru, johon olen pikku hiljaa kerännyt itselleni enemmän tai vähemmän merkityksellisiä charmeja. Mitäs ne olisivat suomeksi? Nyt pää lyö tyhjää...

Ai niin, olen tässä kevään puhdistusvimmassani myös uudistanut hieman blogini ulkoasua. Olen kaivannut puhdaslinjaisuutta ja selkeyttä, siksi lyhensin blogini nimen pelkäksi Puuvillankukaksi, vaikka www-osoite säilyykin samana. Samalla kirjasintyyppi vaihtui, vaikka pidinkin vanhasta. Puuvillankukka kuvaa enemmän tätä kepeää blogia, joten pidetään siitä nyt kiinni.

Iloista päivän jatkoa, pidetään huoli toisistamme!

Kevään merkkejä

Hiihtolomaviikko meni täällä Helsingissä loskaisissa merkeissä. Oheisesa kollaasissa on itseeni liittyviä kevään merkkejä, antakaas kun selitän...

Työvaatteiden metsästys on alkanut. Lähinnä paitojen osalta ja kevääseen sopivien, sillä kohta palaan palkkatyöhöni parin vuoden tauon jälkeen. Jännittävää, sillä noin pitkään en ole aiemmin ollut pois... Tilasin tähän hätään pari MMK:n paitapuseroa, leopilkuilla!

Kukat tekevät kevään, sainkin viikonloppuna yllätyskimpun keltaisia ruusuja, yksi lemppareistani!

Laukkukasa kertoo, että kevättä on väreissä...no ei vaiskaan, nauratti itseä, kun huomasi, mikä on ollut vallitseva väri. Musta nyt on kyllä se turvallisin (ja tylsin!) väri, jos ei halua ottaa riskejä. Mikäs viikko minulla on siis ollut?

Lopuksi tein tuntumaa metromatkailuun. Työmatkani tulee olemaan bussi-metro-liikennöintiä, mistä otan stressiä jo nyt. Yleensä yhdistelmä toimii, mutta jos jompikumpi on myöhässä tai lakkoilee, olen pulassa. Ääk, no, ei kannata murehtia etukäteen. Keskityn siis positiiviseen, eli lisääntyvään valoon (ja niiden työpaitojen hankintaan;))

Lempeää viikon alkua kaikille!

Make up

Kävin Stockmannilla pyörähtämässä esikoisen kanssa hiihtolomaviikolla. Kävimme sillä reissulla varsinaisesti katsomassa Lego Movien. Se oli hauska ja legoista yhtään kiinnostuneille se on must! Uppoaa muuten aikuisiinkin..

Hänen tutkiessaan kerrosta ylempänä olevaa leluosastoa minä sain luvan käydä Argos-hallissa olevassa sisustuspisteessä. Kuljeskelin aikani ja tieni johti löytöhyllyyn. Löysin söpön Kosta Bodan lasisen koriste-esineen, kynsilakkapullon nimeltä Make up. Näin kynsilakkoihin hurahtaneena se oli ihan oiva löytö ja sen maksaessa n. 11 euroa ajattelin sen olevan ihan ok hintakin (normaalisti n. 50 euroa). Koriste löysi paikkansa makuuhuoneen vitriinikaapista.

Olen ehkä enemmän käytännöllinen sisustaja, ostan tarpeeseen nykyään, kuin ex tempore fiilispohjalta. Tämä koriste-esine on niin kaukana käytännöllisyydestä kuin olla ja voi, mutta olkoon. Tämähän oli löytö!

Asuessamme joskus aiemmin Arabian tehtaan läheisyydessä kävin säännöllisesti tehtaan ystävämyynneissä, myös vanhan tehtaanmyymälän lopettajaisissa. Sieltä on ostettu nykyään käytössä olevat astiat, ei ole paljon tarvinnut uusia hankkia. Kertoo paljon minusta... En osaa lautasia ostaa, mutta laukkujen ja kynsilakkojen suhteen olen hyvinkin nopea ja päättäväinen!:)

Lempijuttuja

Tuoksuilla on vaikutus hyvän tunnelman luomiseen, ihan jo itsensä seurassa. Se kruunaa ikäänkuin kokonaisuuden ja piristää mieltä. Oikein valittu tuoksu myös antaa hyvän kuvan kantajastaan, tai sitten sen huonon... Nuoruudessa tuli kokeiltua opiumit ja poisonit, mutta niiden kanssa en enää kykene lotraamaan. Suosin paljon Chanelin tuoksuja, mutta jouluna ihastuin Giorgio Armanin Si-tuoksuun. Kesällä löysin Diorin Miss Diorin, joten olen hieman karannut lempimerkiltäni.

Tuoksu, joka tuntuu ehkä hivenen voimakkaalta on hyvä lisätä ns. tuoksupilvenä päälle, ei suoraan iholle suihkuttaen. Hiuksista tuoksu monesti minulla onkin tunnistettavissa, sillä pituutta niissä on tällä hetkellä ihan mainiosti.

Tuoksuihastus on uusi, mutta ranneketju ja sormus Tiffanylta ovat sitten melkein 10 vuotta vanhoja. Suosikkeja arkikoruissani. Uusia juttuja menenkin katselemaan Tiffanylle sitten kesällä, saapa nähdä, jos jotain hankin. Monesti pelkkä juttujen suunnittelu ja kivojen asioiden katselu tuo myös iloa eikä aina tarvitse ostaa. Useimmiten juttu onkin niin, että katselen valikoimia, mutta en näe tarvetta ostamiselle. Helpottavaa.

Lomailusta ja shoppailusta sen verran vielä, että hauskaa onkin kartoittaa mahdolliset hankinnat jo etukäteen ennen matkaa, jotta aikaa ei mene kaupoissa ihmettelyyn. Jostain syystä kaksi lasta ei jaksa kauppoja kierrellä, joten ennakointi on kaiken a ja o ;)

Leppoisaa lauantaita ja mukavaa viikonloppua!

Kaunista ystävänpäivää joka päivä!

Tänään toivotetaan Suomessa Ystävänpäivää, vaikka rakastavaisten päivänä se muualla tiedetään. Olen kerran viettänyt Valentine's Dayta New Yorkissa, missä kyseinen päivä näkyy kaupoissa ja kaduilla ihan eri tavalla kuin täällä Suomessa (ihan hyvä näin). Odotin silloin esikoistani ja olin puolivälissä raskautta, kun teimme "vielä kerran" ennen synnytystä lomamatkan suosikkikaupunkiimme. Yksi lumisade osui matkamme alkuun ja tallasimme pari päivää hienoisessa loskassa, mutta sen jälkeen kaupunki olikin taas kuljettavassa kunnossa. Eri tilanne tällä hetkellä! Huh!

Oheinen kuva ei liity mitenkään Valentine's Dayhin tai Ystävänpäivään. Kuitenkin jaan kuvayritelmän eiliseltä, kun tuntui, että mikään kuva ei onnistu valoisuuden takia. Olen kuin mikäkin goottityttö... Olen viihtynyt villapaidoissa ja kashmir-kaulaliinassa muutaman päivän, jotenkin tämä outo sää saa hytisemään, kun ei ole kunnolla kylmä eikä lämmin.
Kappas, uutta killuu kaulalla. Sopivasti särmää:) Metallinen vyö/riipus sai kyllä vakkaripaikan korujeni joukosta. Kaulalle sen ensisijaisesti ostin, aivan ihana, vaikka itse sanonkin:)

Mukavaa Ystävänpäivää, muistetaan ystäviä vuoden muinakin päivinä ja ollaan ystävällisiä toisillemme! Jookos?

Kokeilevaa

Kynsien koristelu on tainnut olla "se" juttu minulle jo nuoruudesta alkaen. Ihan tavallinen lakkaaminen pääosin, mutta jo nuorena yläasteella kynsieni ollessa pitkät ja vahvat koristelin niitä päällyslakan alle laitettavilla koristeilla. Ihan itse keksin laittaa sinne höyhenistä pieniä hippusia sekä kimalletta... En ole koskaan ottanut tekokynsiä, sillä en kestä ajatusta huollossa juoksemisesta. Kynteni kasvavat nopeasti...

Olen tässä kynsien kaunistautumisessa turvautunut ihan kotilakkauksiin, kynsinauhoja näköjään pitäisi kuvien perusteella hoitaa paaaljon paremmin; upottaa kunnolla johonkin öljyyn, luulen;) Pesen käsiäni paljon, joten kädet kuivuvat ihan hetkessä korpuiksi, näkyyhän se sitten kynsissäkin.

Olen alkuvuoden aikana tutustunut (ostanut omilla rahoillani siis) uuteen Lumenen lakkaan (kuva ylävasemmalla), sävy on nimeltä Sand Storm. Levitettävyys ja peittävyys ovat loistavia, poistettavuus...noh...huono. Kuitenkin, hiekkapintainen tulos on kiva, mutta huomasin, että nukkaa villapaidoista tai kaulahuiveista tarttuu nyt kynsiin! Chic.

Alavasemmalla olevassa kuvassa ovat uusimmat päällyslakkani, Opin mattalakka ja Guerlainin Le top Coat Gel. Huikea kiilto jälkimmäisessä! Opin Matte Top Coat on mielenkiintoinen, pari päivää hyvänä pysyvä mattalakka, pitää tutkia vielä tuotetta tarkemmin, mihin siitä on. Mutta silti, mahdollisuudet tuplaantuivat sävyjen suhteen, kun vanhoista tutuista lakoista saa nyt mattaversiot. Oikealla alakuvassa kynnellä on Guerlainin superkiiltävä päällyslakka.

Yläoikealla olevassa kuvassa on kälyltäni saatu YSL:n Khaki Arty-lakka, sävy, joka on lemppareitani.

Onko teissä muitakin, joille kynsien lakkaaminen on tärkeä osa ulkoasua? Minulle riittää välillä ihan kirkaskin lakkaus, kunhan kynnet tuntuvat hyviltä.

Solki

Olen muistanut ottaa yhden kuvan uudesta Chanelin soljestani ihan käytössä asti, sekin kännykällä, juuri ennen ulos lähtöä. Ihan tosissani yritin myös äsken ottaa uutta kuvaa soljesta, mutta valo häikäisee niin paljon (pilvistä!), ettei parempaa kuvaa tällä hetkellä ole luvassa. Kuitenkin, tässäpä tämä.

Onhan tämä yltiönaisellinen, mitä etuliitettä en osaa itseeni koskaan liittää, mutta yritän ruokkia sitäkin puolta itsessäni enemmän ja enemmän. Toki, menisihän solki nahkatakkiinkin, jos sen oikein rennosti siihen asettelisi, ikään kuin puolihuolimattomasti. Tai parkaan...

Jep, solki on siis keltakullan värinen, kirkkain kivin. Jos kuvasta jotain erottaa...:)

Ruoka

Tämäkin päivä on nyt nähty, eli se, kun teen postauksen ruoasta. Näin sitten kävi, kun itsekin hämmästelin hieman instan (@pipsaberry) puolella, että oikein leipomisviikko on minulla käynnistynyt. Aloitin viime viikon lopulla banaanisuklaakakulla, joka on esikoisen herkkua, jatkoin sämpylöillä maanantain piristykseksi ja jatkoin eilen tomaatti-rosmariini-foccaccia-sinnepäin-leivällä. Olen huomannut leipovani mieluusti ilman reseptiä, jos inspiraatio vain iskee. Ruoan kanssa yleensäkin tykkään tempautua tekemiseen, enkä seurata ollenkaan ohjeita. Yleensä nämä keitokset onnistuvatkin parhaiten. Ohjeista pitää sitten katsoa, kun tekee joitain kakkupohjia tai lähemmäs sitä täydellistä onnistumista vaativia luomuksia.

Perheen allergiat ja pinttyneet makutottumukset rajoittavat luovuuttani, mutta jos ihan vain itselleni tekisin ruokaa, olisi se aika erilaista kuin arkiruokamme yleensä. Ei tuo kovasti harmita, sillä saan välillä niitäkin tehdä..;)

Myös lapsuuden ruoat, joita oma äiti (ja isä myös!) laittoi, ovat seuranneet mukana kotikeittiöön. Hassua huomata välillä, että joissakin ruokablogeissa tai lehtijutuissa nostetaan esille joitain "unohdettuja" ja ravintoarvoiltaan hyviä tai edullisia ruokia, ihan samoja ruokia, joita meilläkin syödään ja joista lapsetkin nauttivat. Luulenpa, että aika moni syö yhä tuttuja ruokia lapsuudesta, ehkä hieman jalostettuna nykyhetkeen. Oma ruokaperinne on aika rikas meillä täälläkin ja aikamoisia ruokia tulee vanhoissa keittokirjoissa vastaan;)

Kynsilakkaa

Helppo tapa pitää itseni edes jotenkin huoliteltuna on lakata kynnet. Todella yksinkertaista. Kynsilakka on edullinen ehoste, joskaan omassa tapauksessani en pärjää parilla sävyllä...silloin hintaa harrastukselle kertyy. Olen kuitenkin yrittänyt hillitä lakkojen ostoa jotenkin, mutta hieman heikolta se välillä vaikuttaa. Joo, perustelen taas itselleni, että en polta tai juo tai syö ulkona, joten...:)
Tälläkin hetkellä on tulossa pari lakkaa postissa, geeli top coat ja mattapinnan luova top coat. Odotan mielenkiinnolla..

Kuvassa on mielestäni kaikki Essien lakat, joita minulla on. Merkin laatu ja hinta ovat kohdillaan, tosin rehellisesti sanoen en niitä osta Suomen hinnoilla enää koskaan. Ostan joko nettikaupoista edullisemmin tai matkoilta. Minulla on myös viha-rakkaussuhde kimallelakkoihin, sillä välillä haluaisin niitä käyttää, mutta jo ajatus vaikeasta poistamisesta ärsyttää.

Kuvan Essiet jakautuvat siten, että lakat ovat joko Amerikan markkinoilta (ne, joissa näkyy logo valkoisena) tai nettikaupoista. Yhden taisin ostaa jostain ruokakaupasta täällä Suomesta. Merkki on suosittu, sillä sävyjä on ihan hirmuisesti. Joskus liikaakin! No, Amerikassa lomalla ollessa hinta sai minut sekoamaan, sillä olisin voinut tuoda lakkoja enemmänkin. Kohtuu kuitenkin kaikessa, sillä eivät nämä lakat ikuisuuksia säily.

Nyt minulla on kynsissä Sand Tropez-sävy, sillä opettelen näin kevään tullen nauttimaan myös todella hillityistä sävyistä. Vaikka olen muuten aika varovainen vaatteiden värien suhteen, kynsilakoissa revittelen välillä kunnolla. Niinpä hillitty look vaatii välillä totuttelua. Sand Tropez on kuvan lakoista vasemmalla vaaleanpunaisen alapuolella.

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!!