Valintoja

Olen aina se hillitty ja hallittu tyyppi, joka ei riehaannu julkisesti.. siksipä ostin alennusmyynnistä paljettitakin.

Olen se klassista tyyliä arvostava ja tykkään siitä huolimatta leopardikuviosta, olen tykännyt aina. En hakeudu tietoisesti silmätikuksi vaatetukseni takia, mutta leokuvion kanssa otan sen riskin.

Analysoin tuossa illan mittaan, mistä johtuu kiinnostukseni vanhoja esineitä ja second handia kohtaan. Jäin miettimään, että olisiko kyse siitä, että minäkin tässä vanhenen ja yritän sitten jotain kautta tarttua menneeseen, vaikkakin materian kautta. Haalin todisteita, että elämää on ollut ennenkin, kiehtovia juttuja varsinkin. Kurkistus menneeseen?

Näillä mennään, uutta vuotta silti jatketaan. Alakuvassa vielä uusista valoista kuvaa illalla valaistuna sekä uusin solkeni kaverinsa vieressä. Taitaa tulla kilpailua?

Mukavaa viikon alkua!

Laukkuvuosi 2013

Ajattelin koota kepeän vuosikatsauksen laukkurintamalle. Viime vuoden saldo oli kokonaista 5 laukkua sekä lisäksi pari muuta pussukkaa. Kokosin yhteen kuvaan kaikki laukut, toivottavasti siitä saa selvän:)

Vuosi alkoi YSL Muse oversized laukun löydöllä alennusmyynneistä, uutena. Kuva ei tee oikeutta sen kauniille burgundille värille. Ihan ehdoton laukkuklassikko.

Kevään aikana tein hankintoja hieman yllättävänkin hanakasti, sillä kolme laukkua sai luotani kodin. Uusi 3.1 Phillip Limin Pashli mustana ja medium-koossa oli jostain syystä saatava. Sitä olin jo aiemmin katsellut ja aika nähtävästi oli kypsä ja tarjonta riittävä. Piti valita keltaisen ja mustan välillä, muistelen... Kestävä, jämäkkä, luotettava ja myös olkahihnalla; tykkään!

Bottega Venetan punoslaukku maxi-koossa löysi tiensä luokseni ensimmäiseltä omistajaltaan, mistä syystä jälleen itse asiassa innostuinkin uudelleen second handista...

Samaan aikaan tein löydön Outnetistä ja hankin kesälomamatkalle Alexander Wangin Lia Sling-laukun, tämän alkuperäisen version. Tämähän on isompi ja pehmeämpi versio kuin uusi jämäkämpi ja pienempi sisarensa. Kuvassa kyseinen laukku on vielä matkamuistojen koristama, ja aika reissussa rähjääntyneen näköinen.. En kyllä yhtään ihmettelekään, sillä laukku sai olla kuukauden verran matkarattaissa aamusta iltaan roikkuen kesälomalaukkuna. Sitä se todennäköisesti saa olla tulevanakin kesänä. Silti sama laukku oli täysin salonkikelpoinen se olallani astellessani omissa unelmaliikkeissäni mm. Madison Avenuella...

Kesän alennusmyynneissä tuli ihan pienesti vain piipahdettua ja löysin Proenza Schoulerin korttikotelon. Siinä on aika paljonkin tilaa ja vetoketjunsa ansiosta sisältö ei pääse karkuteille.

Loppukesästä tilasin itselleni syntymäpäivän iloksi uuden Balenciagan mokkaisen classic velon. Ihastuin väriin totaalisesti ja tämä laukku käänsi pääni viimeistään nyt ihailemaan kyseisen merkin laukkuja. Aivan ihana, vaikka itse sanonkin. Värissä on se juju, mustana en olisi ostanut, tämä laukku sai olla se väripilkku!

Vielä yhdet

Aivan ilman sisustusjuttuja en ole kyennyt uutta vuotta aloittamaan, sillä eräs nurkka kaipaili jotain pientä ja kivaa.. Joulun jälkeen tilasin La case de cousin paulin nettikaupasta 50 pallon valoköynnöksen neljällä eri värillä. Mukana on kultaa, luumua, suklaanruskeaa ja valkoisen sävyä, jonka nimeä en muista...

Sisustaminen on todellakin ollut lapsipuolen asemassa nyt kotiäitinä ollessani, sillä odottelen pienimmänkin lapsen kasvamista. Onhan meidän lapset hyvin käyttäytyviä, mutta ei tämä pienin, alle kaksivuotias, vielä oikein osaa hillitä ja arvioida omaa spontaaniuttaan, jos sille päälle tulee. Siksi en halua suurempia lommoja tai kynänjälkiä upouuteen sohvapöytään (listalla), sohvaan (listalla) keittiönpöytään, (listalla), keittiön tuoleihin (listalla), mattoihin (listalla) ja niin edelleen.. Olen myös pitkään harkitseva uusien hankintojen suhteen, siis sisustuspuolella krhm... Varsinkin niiden isojen hankintojen suhteen. Siispä onkin helpompaa keskittyä pieniin aksentteihin, vaikkapa valojen muodossa. Siksipä en ole mikään sisustusbloggari!

Instagrammin puolella muuten valoista kuva sytytettynä, illalla, jos jotakuta kiinnostaa..:) @pipsaberry

Fendi Spy bag

Tässä vielä kokonaisuudessaan laukkuni, Fendin Spy bag. Otin myös kuvan laukusta käsivarrellani, mutta on kaikille parasta, että jätän sen julkaisematta. Se hämäryys ja puhelimen kamera...you know.

Tällaista tällä erää. Pieni mies nukahti nopeasti päiväunille ja minä sain silitettyä 7 kauluspaitaa. Saavutus sekin! :)

Edit: Tulin sitten kuitenkin laittaneeksi instaan sen kuvan, jota en tänne blogiin laittanut. Mittasuhteet näkyvät siitä paremmin. @pipsaberry

Kurkistus

Viime pakkaspäivinä on ollut valoisaa ja ottaessani verhoa esille silitystä varten, ajattelin kuvata sen päällä uusimman laukkutulokkaani.

Kyseessä on Fendin takavuosien hittilaukku Spy bag. Löysin laukun hillitysti käytettynä, joten tartuin tilaisuuteen. Laukku on yhä laukkuharrastajien suosiossa, vaikka mielipiteet toki jakautuvat. Jotkut tuntuvat kyllästyneen jo laukkuun, sillä se oli aikoinaan "it bag", mutta sitten löytyy heitä, jotka ovat uskollisia mallille. Kun sain laukun ensi kertaa käsiini, tajusin, että tämä laukku säilyy kokoelmassani, sillä eritoten punotut yksityiskohdat kahvoissa ja "salalokerossa" ovat taiten tehtyjä. Kahvat ovat yhä erinomaisessa kunnossa ja jämäkät.

Tämä on varsinaisesti käsivarsimalli, mikä nyt ei ole laukuissa se paras malli minulle, mutta koska tykästyin laukkuun kovin, annoin sen "vian" olla haittaamatta. Eniten tykkään laukuista, joissa on irrotettava olkahihna, eli käyttömahdollisuudet ovat lukuisammat eri tilanteissa.

Kyseinen laukku on beigen sävyinen kullavärisin yksityiskohdin ja sehän sopii kevääseen. Kevättä kohti mennään! Laukun nahka on myös silkkisen pehmeää, mikä oli mieluisa yllätys. Laukku on täten yllättävän kevyt!

Pientä ja kaunista

Ah, vihdoinkin laajakaistaliittymä on kytketty, kaksi päivää sopimuksessa luvattua myöhemmin. Päivitimme liittymän ja olisi pitänyt arvata, ettei homma hoidu kunnolla... No, pitää piristyä ja päästä positiiviseen moodiin takaisin. Nythän kaikki toimii!

Joululahjanikin toimii, nimittäin solki, jonka hankin itselleni jouluna. Pieni bling ei koskaan pahaa tee!

Kyseinen solki on moitteettomassa kunnossa oleva second hand Chanel. Solki on kullanvärinen, minkä kanssa tein muutaman pohdinnan poikineen, koska ajattelin ensin ostavani toisen, hopean värisen. Päädyin sitten kuitenkin tähän ja olen oikein tyytyväinen. Onhan kultainen hieman enemmän tätimäinen, mutta enpäs olekaan enää parikymppinen, joten menköön!

Olen todella hurahtanut second hand ajatteluun, vaikkakin ostoni eivät ole mitään kirppistasoa hinnoiltaan. Huomaan, että nautin suunnattomasti tehdessäni löytöjä esimerkiksi laukkujen suhteen. Teinkin vielä tammikuussa "uuden" löydön, siitä varmaankin seuraavassa postauksessa...

Uusi vuosi

Joulu meni, uusi vuosi tuli ja lumikin saapui Helsinkiin. Ehdin olla jo salaa mielessäni tyytyväinen vallitsevaan säätilaan ennen lumisadetta, koska liikkuminen rattailla oli kätevää eikä talvipukeutuminen ollut ongelma. Enpä aiemmin ollut lenkkareissa viihtynyt tammikuussa! Näin yksinkertaisista asioista tulen tyytyväiseksi...

Uusi vuosi tuo tullessaan myös kevään aikana paluun työelämään. Ehdin olla kotiäitinä nyt tällä toisella kerralla kaksi vuotta, mikä on pidempään kuin esikoisen kohdalla. Isoveljen kanssa mieheni jäi kotiin vuodeksi minun palatessani töihin. Olin silloin hieman vastahakoinen palaamaan, mutta koska esikoinen oli isänsä kanssa kotona, ei minua kotoa lähteminen huolettanut. Nyt pikkuveljen aloittaessa kaksivuotiaana päiväkodin, tuntuu, että aika on kulunut kotona ollessa kuin siivillä. Olen nauttinut vauva-ajasta ja nyt tämä taapero/leikki-ikä on koko ajan uusia ihmetyksen hetkiä täynnä. Voi kuinka raaskin jättää aamuisin pikkumiehen päiväkotiin! Oih...No, kokemuksesta tiedän, että päiväkotiarki sujuu, itse tässä varmaankin tarvitsen tukea:)

Työhön paluu asettaa ehdot jälleen arkipukeutumiselle, minkä suhteen olen onneksi saanut vapauden kotiäitinä. Toisaalta kaipaankin jo astetta virallisempaa ilmettä ja asusteiden kanssa pelaamista, sitä kun ei tule tehtyä "tarpeeksi" pienen lapsen kanssa. Siihen ei ole oikein käytännöllisyyden kannalta mahdollisuuksia. Nyt alkaakin vaatevaraston tsekkaus, millä yhdistelmillä saan taas asut toimimaan. Toinen projekti olisi saada hiukset hieman toiseen kuosiin..iik.

Laukut nyt ovat jo odotelleetkin, lähinnä nuo käsivarsimallit, kiltisti hyllyssä pusseissaan uutta tulemistaan. Asusteiden hankinnassa olen ollut harkitsevainen kotiäitinä ollessani, sillä itse hankintani tekevänä pitää toki miettiä niitä pakollisia menoja ensin ennen laukkuja ja muita ihanuuksia. Jonkinlainen tavoite olisi kyllä jatkaa tätä harkitsevuutta tulotason jälleen normalisoiduttua työhön palatessa..;)

Tästä pääsenkin oivallisesti aasinsillan kautta jouluun! Heh.. Kuvasin Yves Saint Laurentin silkkihuivin ja (miesten) nahkaisen rannekkeen, jotka sain joululahjaksi. Kyseessä ovat vintagekappaleet, jotka tosin ovat todella hyväkuntoisia. Huivissa on tätä kiisteltyä (toinen tykkää, toinen halveksuu:)) leopardiprinttiä. Oikeammin huivissa on useampi leopardi, jotka tosin eivät erotu huivin ollessa kaulalla. Huivi on myös isokokoisempi kuin normihuivini, joten se on monikäyttöisempi. Itselläni leoprintti menee siihen tykkäämisen puolelle, kunhan en pukeudu siihen päästä varpaisiin. Isoin leojuttu on syksyllä ostamani takki, mutta muuten huivi -ja kenkäosasto ovat saaneet osansa kuviosta. En pelkää leokuvion suomaa huomiota, se tekee poikkeuksen muutoin hillittyyn ulkoasuuni.

Ranneke on siis miesten mallistosta, mutta en anna sen häiritä:) Ranneke ja huivi sopivat mielestäni teemoiltaan mukavasti yhteen, joten luulenpa laittavani ne samaan aikaan ylle, vaikka sitten sinne töihin. Ranneke ei ole myöskään mitenkään yliampuva, eikä herätä turhaan huomiota. Tom Ford suunnitteli rannekkeen ollessaan Yves Saint Laurentilla ja itse asiassa syrjäytti Yvesin. Sen kohun olisin mielelläni "kokenut" eli ollut siinä iässä, että olisin tajunnut seurata asiaa... aikana ennen dinosauruksia. Seuraavassa postauksessa lisää omasta lahjastani itselleni. Sama ekoteema jatkuu, eli kierrätys!