Stripes! Oh my gosh!

Joku voisi väittää, että olen hullaantunut raitoihin tänä kesänä. No, minä ainakin voisin. Jotenkin raitaa on nyt ollut tarjolla enemmän tai sitten olen vain päättänyt, etten piittaa vaakaraidan lihottavuudesta. Seuraavassa muutama asu, joihin olen pukeuduin juhannuksena. Hameiden kanssa laitoin jalkaani paksut mustat sukkahousut. Legginsejä ostin mattamustat ja raidallisetkin (!!), mutta sukkahousut loivat paremmin mielikuvan pidemmistä sääristä. Ehkä myös hoikemmista, koska ne eivät "katkaise jalkaa" legginsien tapaan.

Alla olevan kuvan huivi on 8 vuotta vanha ostos New Yorkista. Todellinen kesähuivi, silkki hivelee ihoa lempeästi ja värit piristävät ja raikastavat varsinkin valkoista paitaa. Vyön hankin (tadaa..) Lindexiltä, minulla ei ole ennen ollut punosvyötä, joten hankin sen nyt, kun löytyi sopiva. Mulberryn Alexa on kyllä omistussuhteeni aikana lisännyt viehätystään ja erityisesti värinsä puolesta tuo oli nappivalinta. Myös tuo tikattu nahka viehättää, vaikka onkin herkkä materiaali. Ei siis mitään caviar-tyyppistä Chanelin käyttämää "panssarinahkaa" vaan sellaista silkkistä...no, buttery voisi kuvailla sitä englanniksi.

Paita Lauren Ralph Lauren, huivi Lilly Pulitzer/Bloomingdales NY, hame Lindex, ballerinat London Rebel, laukku Mulberry, valkoinen koru itse tehty, turkoosi Lane Bryant NY

Oikeastaan puvustoni koostui sellaisista vaatekappaleista, joita yhdistelemällä sai eri asuja eri päiville. Yläosat kävivät alaosien kanssa, eikä vaatteita ollut liikaa mukana. Alla olevassa kuvassa on uusi hankinta Cosilta, puuvillainen neuletakki. Kivan vilpoisa, ei liian paksu. Paitana Lindexin raitaa, pullero-osastolta. Kengät Vagabond. Tuo Korcula-malli on lempparini, harmi, ettei sitä enää tehdä kuin tennariversiona.

Alla olevassa kuvassa uudelleen Cosin neuletakki sekä toinen Cosin hankinta, raitamekko nahkataskuin. Cosin tarjonnasta olin positiivisesti yllättynyt, siis että jotain löytyi, mistä tykkäsin ja mikä jopa mahtui päälle, heh. Kenkinä tuossa ikivanhat Vagabondit ja vintage Mulberry. Kaulassa Hermèsin huivi. Aika seilorimeininkiä, mutta Saimaalla olinkin:)

Vilpoisan päivän asu koostui sitten Lindexin paidasta (jälleen Holly&Whyte-mallistoa), H&M:n topista ja housuista sekä Mulberryn Tamara-huivista. Tuon huivin kanssa kävi niin, että Mulberryn nettikaupasta en sitä heidän alennusmyynnistä saanut, joten menin ostamaan sen normaalihinnalla Fabianinkadun myymälästä (looginen muuvi). Puuvilla-silkki-sekoite tuntuu mukavalta ihoa vasten ja koko on passeli. Kenkinä käytin uskollisia Adidas Superstar tossujani. He eivät halunneet tulla kuvatuiksi, vaikka siistissä kunnossa ovatkin...Jos puhuttaisiin muistorikkaista kengistä, niin ne olisivat sellaiset isolla m:llä.♥

Yläkuvassa uudehko ostokseni The Outnetista, DKNY Donna Karanin cashmir-sekoitteinen paita. Raidoista en päässyt tässäkään eroon, mutta ovat sentään kulta-mustat. Oheen Diorin clutch ja London Rebelin ballerinat, niin ihan asiallinen setti syntyi. Mukana taas nuo samat housut..pitäisiköhän yrittää löytää jo muitakin housuja? Ostin Stockmannilta Not Your Daughters Jeans-merkiltä mustat farkut, jotka kivasti tukevat synnytyksen jälkeistä olemusta (lue:pömppövatsaa). Olivat tyyriit, mutta hyvin erilaiset verrattuna perusfarkkuihin. Vielä kun saisin samanlaiset denim-sinisinä. Sitten alkaisi olla jo jotain käyttövaatekokoelmaa kasassa. Ne mustat voisivat mennä tuon DKNY -yläosan kanssa..

Tämä asujen valokuvaaminen vauvan kanssa oli aikamoinen suoritus. Kamerasta akku oli loppumassa, valo oli ihan peräseinästä ja vauvalla alkoi olla hieman jo nälän esiasteita ilmassa. Piti siis kiirettä. Myös se, kuinka sain vaatteet aseteltua ja fyysisesti kuvattua, oli tuskaa. Miksei mulla ole mallinukkea... Lattialla ollessaan vaatteet näyttävät laatikkomaisilta, pahoitteluni. Mutta, kuten todettua, en aio ottaa ainakaan tunnistettavia kuvia itsestäni, joten lattialla tai henkareissa roikkuvat vaatteet saavat kelvata. For now.

Vintage Chanel

Sain tällä viikolla FedExin lähetiltä odotetun laatikon kotiini... Tilasin Vintage Heirloomista ihanan Chanelin laukun, mallia olen katsellut jo pidempään sillä silmällä. Se olikin sitten visan vingahdus alta aikayksikön, kun tähän laukkuun vihdoin törmäsin. Vintage Heirloom lähettää laukun ilman erillisiä postikuluja, eikä laukku mielestäni ollut siihen nähden extrahintainen.Jonkin verran vintage-laukkuja vertailtuani olen todennut Vintage Heirloomin hintatason olevan kilpailukykyinen muihin nähden. Vintage Paris-nettiliikkeestä en ole tilannut, mutta hintataso on joskus hitusen kalliimpikin verrattuna Vintage Heirloomiin. Mutta löytöjäkin sieltä tekisi, jos olisi rahaa mitä kuluttaa...

Laukku on beigea caviar nahkaa, eli kulutusta kestävää. Lambskin-nahka, josta minulla on Chanelin woc, on pehmeämpää ja helposti naarmuuntuvaa. Laukku on käytetty, joten siinä on käytön jälkiä. Niitä ei kuitenkaan ole minua häiritsevästi, ainoastaan pohjassa ja reunakanttauksessa, joten annan ne anteeksi...
Olen nyt jonkin verran päässyt käyttämään uusinta laukkuani ja voin todeta, että se on IHANA! Toki tämä elämänvaihe estää olkalaukkujen käytön vaunuillessa vauvan kanssa, mutta ei tämä vaihe niin kauaa kestä. Nautin niistä ajoista sitten aikanaan. Hyvin tuohon Chaneliin kuitenkin vaippa, harsoliina, tuttipullo ja puhdistuspyyhkeet mahtuivat. Lisäksi lompakko, puhelin ja huulirasva ja nenäliinoja. Chanelia en viitsi kuitenkaan vaunujen alaosassa pitää, lähellä maata. Hoitolaukku kulkee kivasti vaunujen sangassa. Käytännöllisyys ennen kaikkea...

Nyt on tulossa bagaholicin "vaikea aika", nimittäin alennusmyynnit. Eikä ihan mitkä tahansa, vaan Mulberryn ale, joka alkanee lähiaikoina? Kuinka voin olla vierailematta liikkeessä? No, menemällä hevonkuuseen juhannusta viettämään ja lähtemällä sinne moooonta päivää aiemmin. Ymh... Ehkä lompakolleni paras ratkaisu? Saanen vieroitusoireita, pelkään.

Seuraavassa kuvassa ihanuuteni:

Alla olevasta kuvasta saa hieman ideaa siitä, miten yhdistelin vaatteitani ensimmäistä kertaa ulkoiluttaessani tätä laukkua;) Valkoisia paitoja on enemmänkin, ilman röyhelöitä olo on kotoisampi, mutta vaihtelu virkistää!

Paita Lauren Ralph Lauren, housut HM, kengät Vagabond, laukku Chanel

Koruja käyttäisin enemmänkin, erityisesti kaulassa ja ranteessa. Vauvan käsittely ja kantorepussa pitäminen eivät tosin salli koristautumista. Pidän vauvani etua etusijalla, ettei häneen tule painaumia tai naarmuja omasta syystäni. Kun kuljen itsekseni, saan laittaa muutakin kuin vihkisormuksen sormeeni.
Jäin miettimään kuvatessa, että oma tyylini vaihtelee välillä. Yleensä olen jopa konservatiivinen pukeutumisessani, joskus olo kaipaa enemmän rockia; mustaa nahkaa ja ronskiutta. Sitähän me ihmiset olemme, erilaisia eri tilanteissa ja mielialoissa. Kyseessä kuitenkin eri asia kuin tilannepukeutuminen. Se on mielestäni tärkeä taito.

Voisin joskus kuvata asujani, ne saattavat vaihdella kovastikin toisistaan? Kuitenkin olen oma itseni ne päällä. Kai minussa on useampi persoona, heh...

Vielä jotain kesäksi

Tuli vierailtua Lindexillä kauppareissullani. Ihastuin vielä Holly&Whyte malliston pariin vaatteeseen. Turha luulla, että ihanat shortsit ja pikkuiset t-paidat sopisivat minun ruumiinrakenteelleni ja koolleni, ehei..mutta nämä olivat mukavat päällä. Lindexin laatu vielä epäilyttää, ainakin käyttövaatteessa. Tässäkin mallistossa oli ihan käsittämätöntä keinokuituhöttöä mm. paidoissa. Muutenkin ihmettelen yhtäkkistä Lindex-innostustani. Kaipa se painonpudotus avasi hieman valikoimia? Mutta miksi Lindex?

Kuva Lindex

Kuva Lindex

Ostin siis trikoohameen, joka todellakin sopii päälle. Menee pepun muotojen mukaan, onneksi en leventynyt sieltä raskauden aikana, vaan näyttää ihan siedettävältä, vaikka itse sanonkin.

Mekko on polvieni yläpuolelle jäävä, minulle siis tunika. En voi esitellä polviani, suojelen kanssaihmisiä! Okei, olen aika kriittinen ja saan toki pukeutua kuten haluan, mutta en halua ylimääräisiä katseita ja tuijotuksia tuntemattomilta. Se siitä. Se voisi siis mennä jonkun alaosan kanssa, ehkä ( myös mielestäni arveluttavien) vähällä pidolla olleiden farkkucaprien kanssa? Ainakin värit sopisivat toisiinsa. Yläosaan toki jotain, se on vielä hakusessa, koska navyn väristä boleroa minulla ei enää ole. Oli kiva Marks&Spencerin vuosiavuosia vanha bolero, mutta heitin sen pois siivouspuuskassani. Merkistä huolimatta se oli ihan jees.

Pitää nyt tunnustaa itselleni jotain, ja ehkä sille ainoalle toiselle lukijallenikin, että ostin myös elämäni ensimmäiset legginsit! Ne kiiltävät! Ne ovat kuin olisin menossa aerobic-tunnille, ohjaajana Anne Sällylä tai Jane Fonda! Ihan mahtavan kasarit!! Mutta en tietenkään uskaltaudu niillä ulos, ellei jotain ihmettä tapahdu...Niistä saa näkyä ehkä jotain nilkkaa tai puoli pohjetta, ei herranjestas enempää eikä ylempää! Jösses!

Lindex ei ole hinnoiltaan pahin, jotkin vaatteet ovat pirtsakoita ja sopivat kesään. Yhä vain olen sitä mieltä, että kaikkia nyt ostamani malliston vaatteita voisi tehdä plus-koossa, jotta kaikki halukkaat saisivat niitä ostaa. Nyt koot ovat suurimmillaan paidoissa L. Lindexin Affordable Luxury-mallistossa taisi isoin koko olla 42! Ihan mieletöntä! Juuri eilen hiplailin sen malliston paitoja ja housuja, olivat unelmia ollakseen Lindexia! Miksei isommassa koossa? Höh.. Vielä H&M:n tangoille seuraavalla omalla ajalla, ilman lapsia ja miestä. Nettikauppa ei käy, koska ei voi sovittaa...